Mitä Helsinki tekee
Helsinki puuttuu roskaantumiseen monin keinoin. Kaupunki toteuttaa ja valvoo omalta osaltaan jätelain ja ympäristönsuojelulain toteutumista, on mukana useissa ympäristönsuojeluohjelmissa ja muun muassa koordinoi vapaaehtoistyötä.
Tällä sivulla
- Uutiset
- Helsinki hillitsee roskaantumista
- Helsingin jäteastioiden sijainnit
- Esimerkkejä kaupungin toimista
- Roskaantumisen hillintä on osa Helsingin kaupungin strategiaa
- Yhteistyö Suomessa ja kansainvälisesti
Uutiset
Helsinki hillitsee roskaantumista
Helsingissä on puututtu roskaantumiseen jo pitkään monin eri tavoin. Vapaaehtoistyön koordinoinnin lisäksi Helsinki toimii yhteistyökumppanina useissa eri hankkeissa ja ohjelmissa, joissa etsitään keinoja roskaantumisen estämiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi. Tällaisia ovat muun muassa Itämerihaaste, Mahanpuruja muovista ja BaltiPlast. Lisäksi kaupunki toteuttaa ja valvoo omalta osaltaan jätelain ja ympäristönsuojelulain toteutumista.
Helsingin jätehuollosta vastaa HSY
Toimiva jätehuolto on yksi merkittävimmistä keinoista roskaantumisen hillitsemisessä. Erilaiset pakkaukset ja kertakäyttötuotteet ovat suurimpia roskaantumisen lähteitä kaupungissa ja niiden päätymistä ympäristöön ehkäistään parhaiten toimivalla jätehuollolla. Jätehuoltoon sisältyvät kiinteistöjen, kuten koulujen, päiväkotien ja asuinkiinteistöjen, jätteiden keräys, kuljetus, hyödyntäminen ja loppukäsittely.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) hoitaa pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kunnalliset jätehuollon tehtävät. Kunnalle kuuluvista jätehuollon tehtävistä säädetään jätelaissa (646/2011) sekä jäteasetuksessa (978/2021). Jätelainsäädännössä säädetään myös roskaamisesta seuraavista sanktioista ja siivousvastuista.
Jätelainsäädäntöä uudistettiin vuonna 2021. Tavoitteena on, että yhdyskuntajätteestä valmisteltaisiin uudelleenkäyttöön tai kierrätettäisiin 65 painoprosenttia vuoteen 2035 mennessä.
Helsingin kaupunki vastaa yleisten alueiden jäteastioista
Kaupungin tyhjennysvastuulla on lähes 8000 jäteastiaa ympäri kaupunkia. Jäteastioiden tyhjennystiheys riippuu alueen hoitoluokasta.
Helsingin kantakaupunki kuuluu hoitoluokkaan 1, jossa jäteastiat tyhjennetään päivittäin. Yleisten alueiden jäteastioiden tyhjentämisestä vastaa kaupunki. Kantakaupungin alueella jalkakäytävällä tai jalkakäytävällä bussi- tai raitovaunupysäkillä sijaitsevien jäteastioiden tyhjentämisestä taas vastaa kiinteistönomistaja. Kantakaupungin viheralueilla jäteastioita on 2510 kappaletta ja sen katualueilla 1291 kappaletta.
Lähiöt kuuluvat hoitoluokkaan 2. Jäteastioita on vähemmän kuin keskustassa ja ne myös tyhjennetään harvemmin. Kaupungin kunnossapitämiä jäteastioita on lähiöiden viheralueilla yhteensä 2610 kpl ja sen katualueilla 1696 kpl.
Kaupungin metsäalueet eivät kuulu lainkaan niin sanotun säännöllisen puhtaanapidon piiriin. Metsiä siivotaan lähinnä silloin, kun akuuttia tarvetta ilmenee (muun muassa luvattomia kaatopaikkoja tai muita sinne tuotuja jätteitä) tai asukkaiden toimesta siivoustalkoilla.
Helsingin jäteastioiden sijainnit
Kaupungin tyhjennysvastuulla on lähes 8000 jäteastiaa ympäri kaupunkia.
Kaupunki vastaa ympäristöseuranta ja -valvontatehtävistä
Helsingin kaupungin ympäristöseuranta ja -valvonta -yksikkö tekee kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuuluvia, muun muassa ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaisia valvontatehtäviä.
Vuonna 2023 kaupunki käsitteli 80 jätteisiin liittyviä haittailmoitusta. Haittailmoituksista suurin osa koski roskaantumista. Todellisuudessa erilaisia roskaantumishaittatapauksia on määrällisesti paljon enemmän: koska roskaajaa ei usein pystytä jäljittämään, suurin osa haittatapauksista jää selvittämättä tai niitä ei käsitellä lainkaan. Näissä tapauksissa kaupunki siivoaa oman alueensa jätelain toissijaisen siivousvelvollisuuden velvoittamana.
Esimerkkejä kaupungin ympäristövalvonnasta
- Helsinki valvoo hiekoitushiekan sopivuutta hyötykäyttöön. Tupakantumppien heittäminen maahan vaikeuttaa hiekoitushiekan käyttö, koska tumppeja on vaikea poistaa hiekan seasta. Tämä haittaa tai estää kokonaan materiaalin hyötykäytön eli hiekka päätyy jätteeksi.
- Helsingin kaupungin rakennusvalvonta valvoo isoimpia rakennusprojekteja niiden rakennusvaiheessa. Kaupunki puuttuu tarvittaessa asiaan, jos jätteiden keräyspisteen ylläpitäjä ei pidä keräyspisteitä siisteinä tai roskia leviää ympäristöön.
- Myös ketterät kioskit aiheuttavat toisinaan roskaantumista. Esimerkiksi paistorasvoja saatetaan kaataa suoraan kioskin lähellä olevaan hulevesiviemäriin. Ympäristötarkastajat valvovat toimintaa.
Esimerkkejä kaupungin toimista
Helsingin merellinen siivouskausi alkaa aina keväällä. Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitoksen, Staran, veneet puhdistavat merestä roskaa päivittäin. Veneitä voi bongata muun muassa Kauppatorin satama-alueella.
Veneiden käytön tavoitteena on, että rantavedet pysyvät mahdollisimman puhtaina. Vuonna 2023 pääkaupunkiseudun vesistä kerättiin vajaat 100 kuutiometriä roskaa. Venetiimi huolehtii myös saariston jätehuollosta. Alusten kesäkauden tehtäviä ovat myös merenpohjan luotaaminen, vesinäytteiden ottaminen sekä Ruoholahden kanavan, valvomattomien uimarantojen ja onkilaitureiden edustojen puhdistaminen sukeltajan kanssa.
Staran meri- ja saaristoaluepalveluiden ja luontopalveluiden käytössä on yhteensä seitsemän venettä. Puhdistusveneiden kausi alkaa huhtikuun puolivälissä ja päättyy marraskuun puolivälissä.
Moni tekonurmikenttä Helsingissä on edelleen päällystetty kumirouheella, joka kulkeutuu luontoon ja hulevesiin. Tällaisista kentistä alle puolet on kaupungin hallinnoimia.
Helsingin kaupunki on ryhtynyt toimenpiteisiin ehkäistäkseen kumirouheen pääsyä luontoon entistä paremmin: osalle kentistä on lisätty kumirouheen luontoon pääsyä estäviä elementtejä, kuten aitaesteitä, hulevesikaivosuodattimia ja lumenaurausalueita.
Tulevissa liikuntapuistojen peruskorjauksissa kumirouhe vaihdetaan orgaanisiin täyteaineisiin. Vuonna 2023 Helsinki uusi tekonurmet kuudessa eri kohteessa Kontulassa, Kallahdessa, Vuosaaressa, Kivikossa, Jakomäessä ja Laajasuolla. Uusien tekonurmikenttien täyteaineena käytettiin yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kasviperäisiä rouheita kumirouheen sijaan. Kasviperäiset rouheet eivät sisällä mikromuovia tai muita ympäristölle haitallisia aineita.
Rakentamisen ympäristövaikutukset on tunnistettu Helsingissä ja rakentaminen onkin tärkeä teema kaupungin keskeisissä ympäristönsuojelun toimenpideohjelmissa. Rakennustyömailta kulkeutuu tuulen ja veden mukana muun muassa pakkausmateriaaleja, styroksinpaloja ja impulssilankoja.
Kaavoituksessa ja suunnittelussa tehdään aina hankekohtaisesti ympäristövaikutusten selvitys ja arviointi, jossa tavoitteena on estää ja lieventää hankkeiden haitallisia ympäristövaikutuksia. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että hankkeessa laaditaan myös erillinen työmaavesien hallintasuunnitelma. Tämä koskee niin infra- kuin talonrakennushankkeita.
Helsingin kaupunki noudattaa rakennustyömaillaan pääkaupunkiseudun ympäristönsuojeluviranomaisten ja Helsingin seudun vesihuoltopalveluiden (HSY) laatimaa työmaavesiohjetta.
Kaikilla työmailla tulee pyrkiä siihen, että työmaavesiä syntyy mahdollisimman vähän ja niiden laatu ympäristöön purettaessa on luonnonvesiä vastaava. Ympäristöön ei saa työmaavesien mukana päätyä ympäristölle haittaa aiheuttavia aineita. Myös roskien joutuminen ympäristöön on estettävä.
Myös vuonna 2023 päivitetyn Helsingin kierto- ja jakamistalouden toimenpideohjelman
yhtenä painopistealueena on rakentaminen. Ohjelman toimenpiteissä puututaan kaavoituksen, infra- ja viherrakentamisen, talonrakentamisen sekä purkamisen ympäristövaikutuksiin. Lisäksi ohjelman tavoitteena on vauhdittaa kiertotaloutta esimerkiksi Helsingin kaupungin hankinnoissa.
Keväällä 2024 alkaneessa Roskaton Helsinki -kampanjassa kerrotaan kokonaisvaltaisesti kaupungin roskaantumisesta ja tuodaan esille roskaamisen kustannuksia.
Viestintää tehdään eri hankkeissa, joissa Helsingin kaupunki on mukana, kuten Itämerihaaste ja BaltiPlast. Mahanpuruja muovista -kampanjassa Helsingin kaupunki kertoo vuosittain yhdessä Pidä saaristo siistinä ry:n kanssa sadevesikaivoihin päätyneiden roskien haitallisuudesta. Muita viestinnällisiä kampanjoita vuosien varrella ovat olleen muun muassa Helli Helsinkiä ja Puhuva roskis.
Lisäksi Helsingin kaupunki järjestää maksutonta ympäristökasvatustoimintaa sekä -materiaaleja päiväkodeille, kouluille ja kaupunkilaisille.
Harakan luontokeskus tarjoaa lapsille ja nuorille tietoa Itämerestä ja sen roskaantumisesta, saaristoluonnosta ja kestävästä elämäntavasta. Helsingin kaupunki on yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa tuottanut kouluryhmille ja kerhoille Roskapolku -materiaalin. Roskapolku on roskien luontovaikutuksista kertova rastirata. Materiaalin tavoitteena on kiinnittää huomiota siihen, miten meille tutuista asioista ja tavaroista tulee luontoon jäädessään eliöille haitallisia.
Lue lisää Roskapolusta: https://mappa.fi/materiaalit/roskapolku-rastirata-roskien-luontovaikutuksista/
Roskaantumisen hillintä on osa Helsingin kaupungin strategiaa
Kaupunkistrategiassa on määritelty kaupungin linjauksia ilmastonsuojelussa, ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, kiertotaloudessa, luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, luonnonsuojelussa ja Itämeren suojelussa.
Roskaantumisen hillintä on otettu huomioon kaupungin strategioissa ja ohjelmissa. Strategiakaudella 2021–25 kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että viihtyisän kaupungin perusedellytykset, kuten puistojen ja katujen siisteys, on huomioitu kaikkialla Helsingissä. Helsinki on myös mukana useissa roskaantumisen hillitsemiseen tähtäävissä yhteistyöhankkeissa Suomessa ja kansainvälisesti.
Roskaantumisen hillinnän toimenpideohjelma
Vuonna 2019 Helsinki allekirjoitti Plastic Declaration -julistuksen ja sitoutui kehittämään strategioita ja toimenpideohjelmia sekä asettamaan aikatauluun sidottuja tavoitteita merkittävälle muoviroskaantumisen vähentämiselle. Vuonna 2020 Helsinki käynnisti Roskaantumisen hillinnän toimenpideohjelman.
Roskaantumisen hillinnän ohjelman tavoitteena on koota parhaat ideat käytännön toimenpiteiksi roskaantumisen hillitsemiseksi, puuttua lisääntyvään roskaantuneisuuteen ja sen aiheuttamiin ympäristö- ja terveyshaittoihin, lisätä tietoa ja tietoisuutta roskaantumisen ongelmasta sekä ohjata roskaantumisen hillitsemiseksi tehtävää työtä.
Roskaantumisen hillinnän ohjelma koostuu toimenpideohjelmasta sekä verkostosta, joka yhdistää roskaantumisen kanssa työskentelevät tahot. Ohjelma on voimassa 2022–2025 ja päivitetään uudella valtuustokaudella vuonna 2026.
Monet Roskaantumisen hillinnän toimenpiteet edellyttävät pitkäjänteistä ja jatkuvaa toimintaa. Toisaalta osa toimenpiteistä on luonteeltaan lyhyempikestoisia pilotointeja, joiden avulla kokeillaan uusia innovaatioita ja siten tuetaan uutta liiketoimintaa. Useat toimenpiteet edellyttävät myös yhteistyötä eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.
Roskaantumisen hillinnän ohjausryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa seuraamaan toimenpideohjelman toteutuksen edistymistä. Ohjelmakauden päätyttyä ohjelman toteutumisesta ja vaikuttavuudesta raportoidaan kaupunkiympäristölautakunnalle.
Roskaantumisen hillinnän toimenpideohjelma 2022–2025
Helsingin ympäristösuojelun tavoitteet 2040
Helsingin ympäristönsuojelun tavoitteet 2040 hyväksyttiin kaupunginhallituksessa maaliskuussa 2024. Tavoitteet ovat kaupungin ympäristönsuojelutyötä ohjaava asiakirja, joka sisältää ympäristönsuojelun tavoitteet keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Ympäristönsuojelun tavoitteet 2024 täsmentää kaupunkistrategian 2021–2025 ympäristönsuojeluasioita koskevia tavoitteita ja asettaa tavoitteet niille ympäristönsuojelun osa-alueille, joita strategia ei kata. Ympäristönsuojelun tavoitteet 2040 on kaupunginvaltuuston vuonna 2012 hyväksymän ympäristöpolitiikan päivitys.
Yhteistyö Suomessa ja kansainvälisesti
EU:n kertakäyttömuovin käyttöä koskeva, niin sanottu SUP-direktiivi (SUP = single-use plastic products, eli kertakäyttöiset muovituotteet), on toteutettu Suomessa vuoden 2023 alussa voimaan tulleilla jätelain ja -asetusten muutoksilla. Direktiivillä halutaan vähentää muoviroskaa ympäristössä, erityisesti merenrannoilla, edistää kiertotaloutta ja yhtenäistää tuotesääntelyä EU:n sisämarkkinoilla.
Helsingin kaupunki toteuttaa SUP-direktiiviä kahdessa eri EU-rahoitteisessa hankkeessa: BaltiPlast ja PlastLife. Hankkeiden tarkoitus on vähentää muovin ja muoviroskan määrää Helsingissä.
BaltiPlast
Helsingin kaupunki on mukana Interreg EU-hankkeessa BaltiPlast. Hankkeen tavoite on vähentää turhaa muovinkäyttöä kaupungin omassa toiminnassa, yrityksissä ja kotitalouksissa. Lisäksi hanke selvittää mitkä ovat kaupungin isoimmat muoviroskan lähteet. Hanke pilotoi strategisia toimenpiteitä ja uusia innovaatioita. Hyväksi todetut ratkaisut ja työkalut on tarkoitus sisällyttää Roskaantumisen hillinnän toimenpideohjelmaan, kun se päivitetään vuodeksi 2026.
Lue lisää BaltiPlast-hankkeesta
PlastLife
PlastLife on laaja kansallinen yhteistyöhanke muovien kiertotalouden edistämiseksi. Tavoitteena on kestävä muovien kiertotalous Suomessa vuoteen 2035 mennessä.
Lue lisää PlastLife-hankkeesta
Muut yhteistyöt
Kaikki muovi kiertää
Helsinki on mukana Kaikki muovi kiertää -kokonaisuudessa, jonka tavoitteena on saada kaikki kierrätyskelpoinen muovi kiertämään entistä tehokkaammin. Suomessa on laadittu Ympäristöministeriön ohjauksessa Suomen kansallinen muovitiekartta (Ympäristöministeriö 2018), joka sisältää toimenpide-ehdotuksia muoveihin liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi.
Lue lisää Kaikki muovi kiertää -kokonaisuudesta
Itämeri-toimenpideohjelma
Helsingin ja Turun kaupunkien yhteisen Itämerihaasteen uusimmassa Itämeri-toimenpideohjelmassa vuosina 2024–2028 on useita roskaantumiseen liittyviä toimenpiteitä erityisesti roskien lähteiden kartoittamiseen liittyen. Kaupungit ovat sitoutuneet konkreettisiin ja vapaaehtoisiin suojelutoimiin, joilla pyritään vaikuttamaan rannikkovesien ja koko Itämeren tilaan enemmän kuin pelkän lainsäädännön velvoitteet edellyttävät.
Lue lisää Itämeri-toimenpideohjelmasta
HELCOM
Suomen meriroskatyön kannalta tärkeintä on yhteistyö muiden Itämeren ympärysmaiden kanssa. Kansainvälinen yhteistyö toteutuu osana Itämeren suojelukomission, HELCOMin työtä. Itämeren rantavaltiot ja EU ovat sopineet Itämeren roskaantumista koskevasta toimenpideohjelmasta (HELCOM 2015), joka sisältää konkreettisia kansallisia ja alueellisia toimenpiteitä meriroskan määrän ja haittavaikutusten merkittäväksi vähentämiseksi vuoteen 2025 mennessä.
Plastic Smart Cities
Plastic Smart Cities on ympäristöjärjestö WWF:n aloittama kansainvälinen liike, joka on sitoutunut pysäyttämään muoviroskien vuodon ympäristöön ja mereen. Helsinki on Itämeren alueen ensimmäinen Plastic Smart Cities -kumppanikaupunki.