Kampanjavideota tekemässä – voiko lokin kouluttaa roskankerääjäksi?
Helmikuun puolivälissä Pyhtään lintuhoitolassa on jo aamusella kova kuhina ja krääkätys. Olemme saapuneet paikalle kuvaamaan Roskaton Helsinki -viestintäkampanjan dokumenttivideota. Videolla pääosassa ovat ihkaelävät lokit.
Koska on vielä talvi, lokit eivät ole palanneet muuttoreissultaan Suomeen. Onneksi Pyhtäältä löytyy luonnonvaraisten lintujen hoitola, jonka pääsääntöinen tehtävä on kuntouttaa loukkaantuneita lintuja ja vapauttaa ne takaisin luontoon. Lokkeja sieltä löytyi helmikuussa noin kymmenen.
En ole uskoa korviani, kun lintuhoitolan pitkäaikaisempi asukki, korppi, huutaa minulle ”huomenta!”. Se on oppinut tervehtimään vieraita. Viereisessä huoneessa Pyhtään hoitolan vetäjä Arto Hokkanen valmistaa aamupalaa linnuille. Apuna on Arton tytär, joka on jatkanut isänsä työuraa lintujen apuna.
Kuvaukset tapahtuvat lintujen suuressa ulkoaitauksessa. Usean lokin joukosta erityisen tutuiksi tulevat persoonat Börje ja Tuula. Tuula, joka on pieni mutta ärhäkkä kalalokki pitää selkeästi jöötä. Börje on taas rauhallisempi ja suurempi harmaalokki.
Kuvauksilla ei haluta tuottaa lokeille ylimääräistä stressiä tai muuta epämukavuutta, joten aitaukseen menevät kuvaajan lisäksi pelkästään kamera-assistentti ja äänimies. David Attenbourghin sijaan Helsingin kaupungin ympäristöjohtaja Esa Nikunen on kertojan ja kouluttajan roolissa, apunaan hoitolan Arto. Me loput katsomme kuvausten etenemistä monitorilta trailerista käsin.
Onnistunutta koulutusta vai illuusiota?
Lokit ovat fiksuja lintuja, mutta kouluttaminen roskienkerääjiksi on lyhyessä ajassa haastavaa. Ennen kuvauksia apunamme toimi kokenut eläintenkouluttaja, joka oli muun muassa tutustuttanut lokit kuvauksissa käytettävään pienen roskikseen ja roskiin etukäteen. 10 cm korkuisiin roskiksiin laitettiin lokeille herkkuja, joita ne kävivät hakemassa syötäväksi. Ajatuksena oli, että lokit olisivat oppineet keräämään myös roskia, mutta tämä osoittautui hiukan liian mahtipontiseksi ajatukseksi lyhyessä ajassa – tyydyimme kuvaamaan lokkien touhuilua ja editointivaiheessa pyörittämään joitakin videon kohtia taaksepäin rakentaen illuusion roskien keräämisestä.
Lokki ei ole roskakonna
Monesti roskakonniksi leimatut lokit ovat todella symppiksiä ja kuvauksissa niistä kuoriutuikin värikkäitä persoonia. Lokit valikoituivat kampanjan päähahmoiksi, koska ne usein liitetään roskaantumiseen. Lokithan eivät toki ole roskakonnia, vaan me ihmiset olemme. Kampanjamme sisällöissä lokit ränttäävät ja roustaavat humoristisella äänensävyllä roskaantumisesta ja kertovat raflaavia faktoja roskaantumisen vaikutuksista sekä kustannuksista – tiesitkö, että Helsingin puhtaanapitoon meni viime vuonna 14 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja?
Börje ja Tuula on ikuistettu myös maskottiasuiksi. Maskottimme löytyvät ainakin vappuna Kaivopuistosta sekä Tall Ships -race tapahtumasta heinäkuun alussa. Voin paljastaa, että allekirjoittanut on mukana ainakin vappuhulinoissa, muistuttamassa juhlijoita roskaamisen haitallisuudesta – älä roskaa tai lokitkin nauraa!
Kirjoittaja Teina Ryynänen on Helsingin kaupunkiympäristön viestintäasiantuntija.
Katso video: Helsinki kouluttaa lokkeja roskien kerääjiksi
Olisiko lokeista ratkaisu Helsingin roskaongelmaan? Tule ympäristöjohtaja Esa Nikusen mukaan seuraamaan, kuinka sujuu lokkien koulutus roskien kerääjiksi!