BALTIPLAST-hanke haastaa kaupunkilaiset vähentämään omaa muovinkulutustaan
Helsinki on mukana BALTIPLAST-hankkeessa, jonka tavoite on vähentää turhaa muovinkäyttöä kaupungin omassa toiminnassa, yrityksissä ja kotitalouksissa ja edistää muovin kiertotaloutta. Yksi hankkeen kohderyhmistä on tavalliset kuluttajat eli kotitaloudet. Hanke haastoi viime vuonna somevaikuttajat Noora Shinglerin ja Roska-Einon, eri kotitaloudet sekä osan Helsingin kaupungin työntekijöistä tunnistamaan, millaista muovia he arjessa kuluttavat ja vähentämään syntyvän muoviroskan määrää.
Ensimmäinen Muovihaaste-kampanja toteutettiin viime vuoden keväänä. Kuusi viikkoa kestävän kampanjan keulakuvina toimivat sosiaalisen median vaikuttajat Noora Shingler ja Teemu ”Roskapäivä-Eino” Oinio, jotka osallistuivat haasteeseen innostaen Instagram-seuraajistaan noin 30 henkeä. Kampanjan ajan heidän sometileillään pystyi osallistumaan keskusteluihin esimerkiksi siitä, miksi ja miten vähentää muovia omassa arjessa. Noora ja Eino kokivat haasteen mielenkiintoiseksi ja opettavaiseksi matkaksi muovin maailmaan. Pohdintaa sosiaalisessa mediassa herätti esimerkiksi se, miten omaa ”muovijalanjälkeä” voi olla vaikeaa seurata, etenkin jos syö usein ravintoloissa. Keskustelu oli kiinnostavaa ja opettavaista, ja Noora ja Eino suosittelevat kaikkia haastamaan itsensä muovin vähentämisessä!
Katso video, jossa Noora ja Eino kertovat kokemuksistaan: https://youtu.be/EkOVbo7c47c
Kotitalouksien apuna haasteessa toimii hankkeessa luotu lomake, jonka avulla vapaaehtoiset osallistujat seurasivat viikoittain, miten paljon muoviroskaa heillä syntyy. Vähentääkseen muovin syntymistä, kotitaloudet saavat myös erilaisia muovinvähennysvinkkejä. Samalla kun lomake toimii keinona saada tavalliset kuluttajat syventymään aiheeseen, sen toimivuutta kannustimena ja työkaluna seurattiin.
Muovihaaste-kampanja on toteutettu kaikissa kuudessa maassa, joissa hanke toimii – Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Liettuassa, Latviassa ja Saksassa. Hankkeessa arvioidaan myös maiden välisiä eroja muovinkäytössä ja jätemäärissä. Kerättyjen kokemuksien ja oppien avulla hankkeessa voidaan kehittää ratkaisuja kotitalouksien kestävämpään muovinkäyttöön. Työkalu löytyy osoitteesta baltiplast.check-ed.eu/fi, ja on kaikille avoimessa käytössä ainakin vuoden 2025 loppuun saakka.
Syksyn kampanjassa haastettiin Helsingin kaupungin työntekijöitä
Kevään kampanjasta käteen jäi paljon oppeja siitä, millaisilla tavoilla voimme hankkeessa vaikuttaa ja kuinka tällainen lähestymistapa auttaa meitä kaikkia arvioimaan omaa muovinkulutustamme. Enemmän kokemuksia haettiin ja uudenlaista toteutustapaa testattiin toisessa Muovihaaste-kampanjassa viime vuoden syksynä, jolloin BALTIPLAST haastoi kaikki Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan työntekijät mukaan. Intrauutisella, infonäyttömainoksilla, infovartilla ja Kestävä Kymp-tapahtuman kautta hanke lisäsi tietoisuutta muoviin liittyvistä ympäristö- ja terveysvaikutuksista, ja kannusti toimialan työntekijöitä tarttumaan haasteeseen. Koska mukana oli kollegoita, onnistuimme jakamaan tietoa ja keskustelemaan osallistujien kanssa läpi neliviikkoisen haasteen.
Outi Seppälä oli yksi mukana haasteessa olijoista ja jakoi ajatuksiaan muovin vähentämisestä:
Mikä sai sinut lähtemään mukaan Muovihaasteeseen?
Muovihaaste vaikutti todella helpolta lähteä mukaan ja ei veisi paljoakaan aikaa. Erilaisia ympäristöaiheisia haasteita kiertää paljon esimerkiksi somessa ja yleensä niistä saa joitakin uusia ajatuksia, vaikka ei suurta elämänmuutosta tekisikään. Ainakin hetken ajattelee omaa toimintaansa jostain uudesta näkökulmasta.
Onnistuitko vähentämään muovia?
En välttämättä onnistunut vähentämään muovia kilokaupalla, mutta ainakin ajattelin muovin kuluttamista paljonkin haasteen aikana. Muovi tuli myös osaksi erilaisia päätöksiä esimerkiksi kaupassa, kun huomioon pitää ottaa niin moni muukin asia ostopäätöstä tehdessä, kuten hinta, terveellisyys, eettisyys, kotimaisuus jne. Kuluttajan on välillä vaikea tietää, onko muoviton vaihtoehto välttämättä se paras kokonaisuudessaan, kun otetaan huomioon muut seikat. Onko esimerkiksi parempi ostaa kangaskassi muovikassin sijaan vain siksi että siinä ei ole muovia? Tuskin.
Muovin vähentäminen ei välttämättä itsearvoisesti ole aina paras vaihtoehto. Muoviin liittynee myös jonkin verran viherpesua, esim. biohajoavuuden ominaisuuksiin liittyen. Toisaalta jotkut vaihtoehdot ovat todella helppoja valita ja siten vähentää muovia, kuten täyttöpussit, pakkaamattomat vihannekset, kartonkiin pakatut elintarvikkeet jne. Muutokset vaatisivat ehkä hieman pidemmän ajan ja uusien rutiinien opettelua. Onneksi moni kaupan alan toimija on jo mukana ja helpottaa valintojen tekemistä paremmilla tuotteilla.
Yleisesti, muovin käytön vähentäminen ei ehkä ollut niin helppoa kuin etukäteen ajattelin.
Mitä muovituotteita on vaikeaa välttää?
Pakkausmuovia on suorastaan mahdotonta välttää, ellei halua ostaa kaikkea ruokaa kalliilla esim. toreilta ja palvelutiskeiltä. Lisäksi esimerkiksi roskapusseina muovipussit ovat lyömättömiä. Avainasemassa taitaa olla kulutuksen ja jätteen määrän vähentäminen ylipäätään, silloin muovikin vähenee.
Jaa paras muovinvähennysvinkkisi.
Muovinkierrätykseen päätyvän muovin sijaan olen enemmän huolissani ympäristöön päätyvästä muovista. Vinkkini onkin roskapihtien lainaaminen esim. lähikirjastosta ja roskien kerääminen omasta lähiympäristöstä. Konkreettinen teko ympäristön hyväksi ja raitista ilmaa!
Kirjoittaja on projektipäällikkö Kati Kauppi Helsingin kaupungin ympäristöpalveluista.
Lue lisää BALTIPLAST-hankkeesta
